keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Mitä olen oppinut + lähteet

Mitä olen oppinut?


Olen oppinut kaikenlaista yleissivistävää maailmasta. Erityisen kiinnostavaa oli kuulla jo yläkoulussa opittuihin asioihin uutta lisätietoa.
  Mieleeni jäivät eristyisesti planetaaristen tuulten vaikutus eri paikoissa maapallolla ja merivirrat. Uusia käsitteitä olivat endo-ja eksogeeniset ilmiöt. Blogin kirjoittaminen oppimistekniikkana oli myös uutta, kurssityöksi oikein virkistävää vaihtelua. Opin myös tekemään ilmastodiagrammin Excelillä.



Lähteet

kuvat: Google kuvahaku

Väliamerikan kartta 


Maailman kartta 

 Valaistusvyöhykkeet

merivirrat

Sierra madre kuva

Sierra madre kartta

planetaariset tuulet


 Maailman sateet

Sademetsää

 Vyötiäinen

perjantai 14. marraskuuta 2014

Eksogeeniset ilmiöt

Esimerkkipaikka 1: Sierra Madren vuoristo, Meksiko

Vuoristoissa maanpinta on tietenkin kalteva, joten siellä voi tapahtua massaliikuntoja. Maanjäristysherkkyyden vuoksi kivivyöryjä on alueella. Mutavyöryt ovat myös mahdollisia sateiden vuoksi, kuten myös alarinteiden maanvieremät. 
   Eroosiota tapahtuu veden virratessa,kun  maata liikkuu ja se kuluttaa jokia. Tuulen puhaltaessa maa kuluu vuoristojen vähäisemmän kasvillisuuden vuoksi.


Esimerkkipaikka 2: Cano Araguano-joki, Venezuela

Cano Araguano on Orinoco joen haara. Se virtaa suistoalueelle Venezuelan koillisrannikolla. Joki siirtää maata ja sen kasautuessa joen sisäkaarteisiin syntyy särkkiä. Törmiä syntyy joen ulkokaareen veden irroittaessa siitä maa-ainesta. Nämä kulutus-ja kasautumismuodot saavat aikaan joen mutkat eli meanderit. Joen ollessa lähenpänä merta se virtaa hitaammin jolloin maa-aines alkaa kasautua synnyttäen suiston eli deltan. Cano Araguano on muiden joenhaarojen kanssa muodostanut suiston Venezuelan rannikolle.

Orinoco joen delta (google kuvat)

Endogeeniset ilmiöt

Väli-Amerikan alue on Etelä-Amerikan, Karibian, Kookossaarten sekä Pohjois-Amerikan laatalla (pieni merialue myös Nazca laatalla).
    Törmäysvyöhyke Kookossaarten ja Karibian laatan välillä on muodostanut alueelle vuoristoja sekä Perun syvänmeren haudan. Nazcalaatan ja Etelä-Amerikan laatan törmätessä, raskaampi Nazca työntyy toisen laatan alle synnyttäen syvänmeren haudan ja tulivuoria. Törmäyksen jatkuessa mantereelle syntyivät Andit, joiden pohjoisosat ovat Väli-Amerikan alueella.
   Väli-Amerikka on myös maanjäristysherkkää aluetta, sillä maanjäristyksiä tapahtuu paljon litosfäärilaattojen reuna-alueilla, erityisesti niinsanotulla Tyynenmeren tulirenkaalla.
  Meksikon vuoristot ovat syntyneet, koska maa sijaitsee laattojen samukohdilla.


litosfäärilaattojen rajat ( google kuvat)

Kasvillisuus ja eläimistö



Kasvillisuus

Väli-Amerikka koostuu monista kasvillisuus vyöhykkeistä, ne ovat trooppinen sademetsä, vuoristokasvillisuus sekä savanni ja monsuunikasvillisuus. Eri kasvit sopeutuvat hienosti eri korkeuksiin ja vaihtelevaan maastoon, juuri vaihtelevien olosuhteiden vuoksi alueella on monia eri kasvillisuusvyöhykkeisiin kuuluvia kasveja. Esimerkiksi sademetsien kasvillisuus on jakautunut latvus-, keski- ja kenttäkerroksiin, joissa kaikissa elää omaan kerrokseensa sopeutuneita kasveja.



sademetsää (google kuvat)


Eläimistö

Moninaisen maaston ja kasvillisuuden takia myös eläinlajeja on lukuisia. Niistä tyypillisimpiä ovat vuoristoiden puumat, savanneiden vyötiäiset, sademetsien kädelliset kuten mölyapinat ja monenmoiset linnut, hyönteiset ja matelijat. Eläimet ovat aikojan saatossa luonnonvalinnan myötä kehittyneet ympäristöönsä "sopiviksi", löytäen ravintoa ja elintilaa itselleen.



vyötiäinen (google kuvat)











Ilmasto

Väli-Amerikka sijaitsee tropiikissa. Osa Meksikoa on kuitenkin myös subtropiikin alueella. Siellä on siis kuumaa ja lämmintä. Kuuma ilmasto johtuu päiväntasaajan läheisyydestä, koska aurinko paistaa sinne paljon zeniitistä. Meksikon viileämpi alue johtuu korkeuseroista Sierra Madren vuoristossa.




Ohessa esimerkkinä ilmastodiagrammi Guatemalasta. Siellä sataa eniten tammi-huhtikuussa, koska tuulet tuovat silloin kosteaa ilmaa Päiväntasaajan matalapaineen alueelta. juurikin Päiväntasaajan läheisyyden vuoksi lämpötila ei juurikaan putoa alle 20 celsius asteen.

keskiviikko 5. marraskuuta 2014

Sateet



Sademääriä

Väli-Amerikassa sataa suhteellisen paljon, noin 224-7474mm vuodessa alueesta riippuen. Runsaat sateet johtuvat suurimmaksi osaksi mereisyydestä ja lämpimästä Päiväntasaajanvirrasta, myös Päiväntasaajan matalapaine tuo sateita ympäri vuoden.. Runsas kasvillisuus myös haihduttaa paljon kosteutta tuoden sateita.

Esimerkkinä Hondurasin sademäärät millimetreinä:

vuotuinen
1861.6
tammi
110.9
helmi
 71.1
maalis
49.1
huhti
45.8
touko
140.1
kesä
216.8
heinä
177
elo
169.9
syys
235.6
loka
268.8
marras
198.1
joulu
158.6


Alueelliset erot voivat olla suuriakin, tässä Meksikon pohjoisosista Sonorasta sademäärät millimetreinä:

vuotuinen
438.4
tammi
24.5
helmi
19.7
maalis
11.4
huhti
 5.4
touko
4.3
kesä
17.4
heinä
109.7
elo
107.8
syys
62.5
loka
26.1
marras
18
joulu
30.8


Nämä alueelliset erot johtuvat mm. Meksikon vuoristoista ja länsirannikolla virtaavasta kylmästä merivirrasta, joka kuivattaa Meksikoa vähäisen. Myös Kolumbiassa on kuivempaa vuoristosta johtuen. Sateisin alue sijoittuu Panaman ja Kolumbian rajalle sademetsäalueelle.

keskimääräiset sademäärät maapallolla (google kuvat)
Sademetsäalueella sataa ympäri vuoden tasaisesti Päiväntasaajan matalapaineen ollessa koko ajan lähettyvillä. Kuivemmilla alueilla Meksikon ja Venezuelan savanni-ilmastossa talvet ovat kuivia ja kesät kosteita. Vuoristoissa sateiden määrä vaihtelee korkeuden mukaan.

Sadetyypit

Väli-Amerikan trooppisuuden vuoksi alueella on runsaasti konvektiosateita. Ne syntyvät auringon haihduttaessa vettä ja lämmittäessä maata ympäristöä tehokkaammin, jolloin lämpöä siirtyy kosteaan ilmamassaan, joka alkaa lämmetessään kohota. Kohottuaan tarpeeksi ilmamassa viilenee ja sen sisältämä vesihöyry tiivistyy sateeksi muodostaen konvektiovirtauksia.
    Myös orografiset sateet ovat mahdollisia vuoristojen pakottaessa kostean ilman kohoamaan. Kohotessaan ilma jäähtyy ja tuulenpuoleiselle rinteelle sataa. Orografiset sateet eivät kuitenkaan ole yleisiä kylmien merivirtojen kuivattaessa ilmaa ja koillispasaatin puhaltaessa idästä.

maanantai 3. marraskuuta 2014

Merivirrat



Väli-Amerikan itäosiin virtaa lämmin Päiväntasaajanvirta, joka pohjoiseen virratessaan vaihtuu lämpimäksi Golf-virraksi. Myös kylmä Kalifornianvirta viistää Väli-Amerikkaa, tosin länsirannikolta. Lämpimän merivirran vuoksi alueen ilmassa on paljon kosteutta, joka lisää sademäärää. Meksikon Sierra Madren vuoriston estäessä Kalifornianvirta ei juuri kuivata Väli-Amerikkkaa. Länsirannikolle osuu myös itään soljuva Päiväntasaajanvirta, joka on kääntynyt suuntaansa eteläisen -ja pohjoisen Päiväntasaajanvirran törmätessä Aasian rannikkoon. Muuten pasaatituulten vaikutuksesta merivirrat päiväntasaajan molemmin puolin virtaavat kohti länttä.
merivirrat (google kuvat)