Mitä olen oppinut + lähteet

Mitä olen oppinut?

Olen oppinut kaikenlaista yleissivistävää maailmasta. Erityisen kiinnostavaa oli kuulla jo yläkoulussa opittuihin asioihin uutta lisätietoa.
  Mieleeni jäivät eristyisesti planetaaristen tuulten vaikutus eri paikoissa maapallolla ja merivirrat. Uusia käsitteitä olivat endo-ja eksogeeniset ilmiöt. Blogin kirjoittaminen oppimistekniikkana oli myös uutta, kurssityöksi oikein virkistävää vaihtelua. Opin myös tekemään ilmastodiagrammin Excelillä.

Lähteet

kuvat: Google kuvahaku

https://www.google.fi/search?q=america+map&espv=2&biw=1366&bih=643&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ei=5VwtVKZAgr_KA57zgbgM&ved=0CAYQ_AUoAQ#facrc=_&imgdii=_&imgrc=Rh9qv1onZzQQsM%253A%3BKjpjTxp9jPTe_M%3Bhttps%253A%252F%252Fwww.welt-atlas.de%252Fdatenbank%252Fkarten%252Fen%252Fkarte-0-9031-en.gif%3Bhttps%253A%252F%252Fwww.welt-atlas.de%252Fmap_of_america_map_of_the_world_physical_0-9031%3B2063%3B2977

Väliamerikan kartta 

 https://www.google.fi/search?q=index+map+middle+america&espv=2&biw=1366&bih=643&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=9mItVIH3CeWhyAOppYDACg&ved=0CB0QsAQ#tbm=isch&q=maailman+kartta&facrc=_&imgdii=_&imgrc=kEGBqeYGmXxvkM%253A%3BiafLPCAe1WG25M%3Bhttp%253A%252F%252Fwww.saunalahti.fi%252F~afagerlu%252Fostol%252Fkartta3.jpg%3Bhttp%253A%252F%252Fwww.saunalahti.fi%252F~afagerlu%252Fostol%252Findex.htm%3B1920%3B958

Maailman kartta 

https://www.google.fi/search?q=valaistusvy%C3%B6hykkeet&espv=2&biw=1366&bih=643&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ei=JiRFVMa8DsbXyQPGhoHQCA&ved=0CAYQ_AUoAQ#facrc=_&imgdii=_&imgrc=0ZeOaqnAMJHHrM%253A%3BRvhUkiiF6f3SEM%3Bhttp%253A%252F%252Fupload.wikimedia.org%252Fwikipedia%252Fcommons%252Fthumb%252Fd%252Fde%252FValaistusvyohykkeet.png%252F300px-Valaistusvyohykkeet.png%3Bhttp%253A%252F%252Ffi.wikipedia.org%252Fwiki%252FValaistusvy%2525C3%2525B6hyke%3B300%3B211

 Valaistusvyöhykkeet

https://www.google.fi/search?q=valaistusvy%C3%B6hykkeet&espv=2&biw=1366&bih=643&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ei=JiRFVMa8DsbXyQPGhoHQCA&ved=0CAYQ_AUoAQ#tbm=isch&q=l%C3%A4mpim%C3%A4t+merivirrat&facrc=_&imgdii=_&imgrc=SGZjPZWHXYHiXM%253A%3BAz5eJ7E5OHnVWM%3Bhttp%253A%252F%252Fopinnot.internetix.fi%252Ffi%252Fmuikku2materiaalit%252Fperuskoulu%252Fge%252Fge1%252F3_planetaarisuus%252F342%252Ffi_embedded%252Fmerivirrat.jpg%3Bhttp%253A%252F%252Fopinnot.internetix.fi%252Ffi%252Fmuikku2materiaalit%252Fperuskoulu%252Fge%252Fge1%252F3_planetaarisuus%252F342%253FC%253AD%253D1998135%2526m%253Aselres%253D1998135%3B800%3B449

merivirrat

https://www.google.fi/search?q=vuoret+meksiko&espv=2&biw=1366&bih=643&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ei=6ylFVNW6CsrnygOHxYK4BA&ved=0CAYQ_AUoAQ#tbm=isch&q=sierra+madre&facrc=_&imgdii=_&imgrc=f2rjeQzOzn1foM%253A%3BMPkCL86ks7hOyM%3Bhttp%253A%252F%252Fupload.wikimedia.org%252Fwikipedia%252Fcommons%252Fb%252Fbe%252FSierra-madre-del-sur.JPG%3Bhttp%253A%252F%252Fen.wikipedia.org%252Fwiki%252FSierra_Madre_del_Sur%3B1584%3B1032

Sierra madre kuva

https://www.google.fi/search?q=vuoret+meksiko&espv=2&biw=1366&bih=643&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ei=6ylFVNW6CsrnygOHxYK4BA&ved=0CAYQ_AUoAQ#tbm=isch&q=sierra+madre+map&facrc=_&imgdii=_&imgrc=klSH_OwdzIs0PM%253A%3BdkYAqqr8aMi12M%3Bhttp%253A%252F%252Fwww.vallarta-vacation-rental.com%252FVallarta-Pictures%252Fmexico_map3.jpg%3Bhttp%253A%252F%252Fimgarcade.com%252F1%252Fsierra-madre-desert-map%252F%3B514%3B347

Sierra madre kartta

https://www.google.fi/search?q=planetaariset+tuulet&espv=2&biw=1366&bih=643&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ei=bKJXVMqSA8TPaIfMgaAC&ved=0CAYQ_AUoAQ#facrc=_&imgdii=_&imgrc=9mvRG3zWRXAf1M%253A%3BYFmYsXIb3ndVhM%3Bhttp%253A%252F%252Fopinnot.internetix.fi%252Ffi%252Fmuikku2materiaalit%252Flukio%252Fge%252Fge1%252F3_tuulet%252F01%252Ffi_embedded%252Fplanetaariset_tuulet.jpg%3Bhttp%253A%252F%252Fopinnot.internetix.fi%252Ffi%252Fmuikku2materiaalit%252Flukio%252Fge%252Fge1%252F3_tuulet%252F01%253FC%253AD%253DiPT5.iLSx%2526m%253Aselres%253DiPT5.iLSx%3B600%3B583 

planetaariset tuulet

https://www.google.fi/search?q=planetaariset+tuulet&espv=2&biw=1366&bih=643&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ei=bKJXVMqSA8TPaIfMgaAC&ved=0CAYQ_AUoAQ#tbm=isch&q=merivirrat&facrc=_&imgdii=_&imgrc=hMK61UJwQhE_dM%253A%3B0L9uMiXOiIcSxM%3Bhttp%253A%252F%252Fupload.wikimedia.org%252Fwikipedia%252Fcommons%252Fthumb%252F0%252F06%252FCorrientes-oceanicas.gif%252F500px-Corrientes-oceanicas.gif%3Bhttp%253A%252F%252Ffi.wikipedia.org%252Fwiki%252FMerivirta%3B500%3B261  merivirrat

https://www.google.fi/search?q=central+america+precipitation&espv=2&biw=1366&bih=643&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ei=ETtaVN7cJ4KvabvxgHg&ved=0CAYQ_AUoAQ#tbm=isch&q=america+annual+precipitation&spell=1&facrc=_&imgdii=_&imgrc=AWxMpLtBqwVcjM%253A%3BjUzJSrJiUIOn5M%3Bhttp%253A%252F%252Ficons.wxug.com%252Fhurricane%252Fchrisburt%252Fworld.jpg%3Bhttp%253A%252F%252Fwww.wunderground.com%252Fblog%252Fweatherhistorian%252Fthe-wettest-places-in-the-world%3B640%3B322

 Maailman sateet

https://encrypted-tbn1.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcSMY73ubuTRkETkR5WNPAjCfkM_evZvn6nKsdWIp1IxrFxVQN3CCA

Sademetsää

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/77/Dasypus_novemcinctus.jpg/250px-Dasypus_novemcinctus.jpg

 Vyötiäinen

http://www.greenibis.com/edu/geo/IMedium/tectonic-plates-M.jpg

 Litosfäärilaatat

 http://magictourstravel.com/vzla/catalog/images/mtt_delta09.jpg 

delta

sademäärät  taulukoihin http://www.weatherbase.com/

Eksogeeniset ilmiöt

Esimerkkipaikka 1: Sierra Madren vuoristo, Meksiko

Vuoristoissa maanpinta on tietenkin kalteva, joten siellä voi tapahtua massaliikuntoja. Maanjäristysherkkyyden vuoksi kivivyöryjä on alueella. Mutavyöryt ovat myös mahdollisia sateiden vuoksi, kuten myös alarinteiden maanvieremät. 

   Eroosiota tapahtuu veden virratessa,kun  maata liikkuu ja se kuluttaa jokia. Tuulen puhaltaessa maa kuluu vuoristojen vähäisemmän kasvillisuuden vuoksi.

Esimerkkipaikka 2: Cano Araguano-joki, Venezuela

Cano Araguano on Orinoco joen haara. Se virtaa suistoalueelle Venezuelan koillisrannikolla. Joki siirtää maata ja sen kasautuessa joen sisäkaarteisiin syntyy särkkiä. Törmiä syntyy joen ulkokaareen veden irroittaessa siitä maa-ainesta. Nämä kulutus-ja kasautumismuodot saavat aikaan joen mutkat eli meanderit. Joen ollessa lähenpänä merta se virtaa hitaammin jolloin maa-aines alkaa kasautua synnyttäen suiston eli deltan. Cano Araguano on muiden joenhaarojen kanssa muodostanut suiston Venezuelan rannikolle.

Orinoco joen delta (google kuvat)

Endogeeniset ilmiöt

Väli-Amerikan alue on Etelä-Amerikan, Karibian, Kookossaarten sekä Pohjois-Amerikan laatalla (pieni merialue myös Nazca laatalla).
    Törmäysvyöhyke Kookossaarten ja Karibian laatan välillä on muodostanut alueelle vuoristoja sekä Perun syvänmeren haudan. Nazcalaatan ja Etelä-Amerikan laatan törmätessä, raskaampi Nazca työntyy toisen laatan alle synnyttäen syvänmeren haudan ja tulivuoria. Törmäyksen jatkuessa mantereelle syntyivät Andit, joiden pohjoisosat ovat Väli-Amerikan alueella.
   Väli-Amerikka on myös maanjäristysherkkää aluetta, sillä maanjäristyksiä tapahtuu paljon litosfäärilaattojen reuna-alueilla, erityisesti niinsanotulla Tyynenmeren tulirenkaalla.
  Meksikon vuoristot ovat syntyneet, koska maa sijaitsee laattojen samukohdilla.

litosfäärilaattojen rajat ( google kuvat)

Kasvillisuus ja eläimistö

Kasvillisuus

Väli-Amerikka koostuu monista kasvillisuus vyöhykkeistä, ne ovat trooppinen sademetsä, vuoristokasvillisuus sekä savanni ja monsuunikasvillisuus. Eri kasvit sopeutuvat hienosti eri korkeuksiin ja vaihtelevaan maastoon, juuri vaihtelevien olosuhteiden vuoksi alueella on monia eri kasvillisuusvyöhykkeisiin kuuluvia kasveja. Esimerkiksi sademetsien kasvillisuus on jakautunut latvus-, keski- ja kenttäkerroksiin, joissa kaikissa elää omaan kerrokseensa sopeutuneita kasveja.

sademetsää (google kuvat)

Eläimistö

Moninaisen maaston ja kasvillisuuden takia myös eläinlajeja on lukuisia. Niistä tyypillisimpiä ovat vuoristoiden puumat, savanneiden vyötiäiset, sademetsien kädelliset kuten mölyapinat ja monenmoiset linnut, hyönteiset ja matelijat. Eläimet ovat aikojan saatossa luonnonvalinnan myötä kehittyneet ympäristöönsä "sopiviksi", löytäen ravintoa ja elintilaa itselleen.

vyötiäinen (google kuvat)

Ilmasto

Väli-Amerikka sijaitsee tropiikissa. Osa Meksikoa on kuitenkin myös subtropiikin alueella. Siellä on siis kuumaa ja lämmintä. Kuuma ilmasto johtuu päiväntasaajan läheisyydestä, koska aurinko paistaa sinne paljon zeniitistä. Meksikon viileämpi alue johtuu korkeuseroista Sierra Madren vuoristossa.

Ohessa esimerkkinä ilmastodiagrammi Guatemalasta. Siellä sataa eniten tammi-huhtikuussa, koska tuulet tuovat silloin kosteaa ilmaa Päiväntasaajan matalapaineen alueelta. juurikin Päiväntasaajan läheisyyden vuoksi lämpötila ei juurikaan putoa alle 20 celsius asteen.

Sateet

Sademääriä

Väli-Amerikassa sataa suhteellisen paljon, noin 224-7474mm vuodessa alueesta riippuen. Runsaat sateet johtuvat suurimmaksi osaksi mereisyydestä ja lämpimästä Päiväntasaajanvirrasta, myös Päiväntasaajan matalapaine tuo sateita ympäri vuoden.. Runsas kasvillisuus myös haihduttaa paljon kosteutta tuoden sateita.

Esimerkkinä Hondurasin sademäärät millimetreinä:

vuotuinen 1861.6

tammi 110.9

helmi  71.1

maalis 49.1

huhti 45.8

touko 140.1

kesä 216.8

heinä 177

elo 169.9

syys 235.6

loka 268.8

marras 198.1

joulu 158.6

Alueelliset erot voivat olla suuriakin, tässä Meksikon pohjoisosista Sonorasta sademäärät millimetreinä:

vuotuinen 438.4

tammi 24.5

helmi 19.7

maalis 11.4

huhti  5.4

touko 4.3

kesä 17.4

heinä 109.7

elo 107.8

syys 62.5

loka 26.1

marras 18

joulu 30.8

Nämä alueelliset erot johtuvat mm. Meksikon vuoristoista ja länsirannikolla virtaavasta kylmästä merivirrasta, joka kuivattaa Meksikoa vähäisen. Myös Kolumbiassa on kuivempaa vuoristosta johtuen. Sateisin alue sijoittuu Panaman ja Kolumbian rajalle sademetsäalueelle.

keskimääräiset sademäärät maapallolla (google kuvat)

Sademetsäalueella sataa ympäri vuoden tasaisesti Päiväntasaajan matalapaineen ollessa koko ajan lähettyvillä. Kuivemmilla alueilla Meksikon ja Venezuelan savanni-ilmastossa talvet ovat kuivia ja kesät kosteita. Vuoristoissa sateiden määrä vaihtelee korkeuden mukaan.

Sadetyypit

Väli-Amerikan trooppisuuden vuoksi alueella on runsaasti konvektiosateita. Ne syntyvät auringon haihduttaessa vettä ja lämmittäessä maata ympäristöä tehokkaammin, jolloin lämpöä siirtyy kosteaan ilmamassaan, joka alkaa lämmetessään kohota. Kohottuaan tarpeeksi ilmamassa viilenee ja sen sisältämä vesihöyry tiivistyy sateeksi muodostaen konvektiovirtauksia.

    Myös orografiset sateet ovat mahdollisia vuoristojen pakottaessa kostean ilman kohoamaan. Kohotessaan ilma jäähtyy ja tuulenpuoleiselle rinteelle sataa. Orografiset sateet eivät kuitenkaan ole yleisiä kylmien merivirtojen kuivattaessa ilmaa ja koillispasaatin puhaltaessa idästä.

Merivirrat

Väli-Amerikan itäosiin virtaa lämmin Päiväntasaajanvirta, joka pohjoiseen virratessaan vaihtuu lämpimäksi Golf-virraksi. Myös kylmä Kalifornianvirta viistää Väli-Amerikkaa, tosin länsirannikolta. Lämpimän merivirran vuoksi alueen ilmassa on paljon kosteutta, joka lisää sademäärää. Meksikon Sierra Madren vuoriston estäessä Kalifornianvirta ei juuri kuivata Väli-Amerikkkaa. Länsirannikolle osuu myös itään soljuva Päiväntasaajanvirta, joka on kääntynyt suuntaansa eteläisen -ja pohjoisen Päiväntasaajanvirran törmätessä Aasian rannikkoon. Muuten pasaatituulten vaikutuksesta merivirrat päiväntasaajan molemmin puolin virtaavat kohti länttä.

merivirrat (google kuvat)

Ilmanpainevyöhykeet ja tuulet

Ilmanpainevyöhykkeet

Väli-Amerikka sijaitsee päiväntasaajan matalapaineen ja hepoasteiden korkeapaineen välissä. Nämä korkeapaineet syntyvät, kun päiväntasaajalla ilma nousee auringon lämmittämänä, kääntyy troposfäärissä kohti napoja ja jäähtyessään laskeutuu hepoasteille.
  Auringon säteilyä tulee kohtisuoraan lähes koko vuoden ajan päiväntasaajalle, jolloin tropiikin alue lämpenee muita alueita enemmän ja sinne syntyy pysyvä matalapaineen alue.
   Tammikuussa Päiväntasaajan matalapaine mutkittelee Väli-Amerikan eteläpuolelta. Pohjoisen hepoasteiden korkea on silloin etelämpänä ja näinollen vaikuttaa alueen pohjoisosissa tuoden kuivaa ilmaa. Heinäkuussa taas päiväntasaajan matala tuo oikeastaan koko alueelle kosteampaa ilmaa.

Planetaariset tuulet

planetaariset tuulet (google kuvat)

Planetaarisista tuulista Väli-Amerikkaan puhaltaa koillispasaati pohjoisen hepoasteiden korkeapaineesta ja alueen alaosiin myös kaakkoispasaati etelän hepoasteiden korkeapaineesta. Päiväntasaajan matalan ja hepoasteiden korkean ilmanpainerot pyrkivät tasoittumaan maanpinnalla. Tällöin syntyy nämä pysyvät, yhteen suuntaan puhaltavat planetaariset tuulet.

Vaikutukset ilmastoon

Väli-Amerikassa on suhteellisen kosteaa ympäri vuoden päiväntasaajan matalapaineen läheisyyden vuoksi. Tammikuun kieppeillä on kuivempaa.

Paikallistuulet

Väli-Amerikan merenläheisen sijainnin takia aluella on maa- ja merituulia. Päivällä aurinko lämmittää maa-aluetta synnyttäen matalapaineen, jolloin tuulee mereltä maalle. Yöaikaan maa jäähtyy vesialuetta nopeammin ja tuuli kääntyy maalta merelle. Maatuuli on kuitenkin heikkoa yöaikaan.

Lämpövyöhykkeet

Suurin osa Väli-Amerikasta on kuumalla lämpövyöhykkeellä eli tropiikilla. Tällöin kylmimmän kuukauden keskilämpötila ylittää +18 astetta celsiusta.Tropiikissa tulosäteily on lähtösäteilyä suurempaa josta kuumuus johtuu. Pieni osa Meksikoa taas ei kuulu alueen valtavyöhykkeeseen, vaan subtropiikkiin eli lämpimään vyöhykkeeseen jolla kylmin kuukausi on 10-18 astetta celsiusta.

    Väli-Amerikan kuumuus johtuu pääosin sijainnista lähellä päiväntasaajaa. 

Myös meren läheisyys vaikuttaa lämmittävästi, erityisesti lämmin Päiväntasaajanvirta, joka virtaapäiväntasaajalta kohti Karibianmerta.

merivirrat (google kuvat)

Subtrooppinen alue Meksikossa johtuu korkeuseroista, sillä alueella sijaitsee Sierra Madren vuoristo,joka myös estää kylmää Kalifornianvirtaa viilentämästä aluetta. Korkealla on siis kylmempää.

Sierra Madren vuoristo Meksikossa (goolge kuvat)

Sierra Madren vuoristo kartalla (google kuvat)

Valaistusvyöhykkeet

Väli-Amerikassa on kahta eri valaistusvyöhykettä. Suurimmaksi osin se on tropiikin alueella, mutta Meksikon pohjoisosat ovat keskileveyksillä.
  Vuorokausi- ja vuositasolla valon sekä hämärän määrä on suht tasainen alueen ollessa juuri päiväntasaajan pohjoispuolella. Talvella valoisa aika päivässä on siis vain vähän lyhyempi kuin kesällä.

valaistusvyöhykkeet (google kuvat)

Aikavyöhykkeet

Väli-Amerikan alueella on muutama eri aikavyöhyke. Itäisissä osissa aikavyöhyke on UTC -4½ tai -5. Keskivaiheilla on UTC -6 ja Länsiosissa UTC-7 tai -8.
  Esimerkiksi Lontoossa kellon ollessa 15.00, on Väli-Amerikassa kello 10.30-7.00. Suomella ja Väli-Amerikalla aikaeroa on noin 10 tuntia. Luonnollisesti kellon ollessa n. 12.00 Väli-Amerikassa, toisella puolella maapalloa Kiinassa kello on n. 00.00.

aikayöhykkeet (google kuvat)

Johdanto

yleistä

Tämä blogi on luotu maantieteen kurssityötä varten. Blogia kirjoittaa vain minä, eli Aada Heikkilä.

  Valitsin alueekseni Väli-Amerikan, tosin saaria en ota juuri huomioon. Alueeseeni kuuluu pienen pieni osa Yhdysvaltoja, Meksiko, Guatemala, Belize, Honduras, El Salvador, Nicaragua, Costa Rica, Panama, suurin osa Kolumbiaa, lähes koko Venezuela ja pieni osa pohjois Brasiliaa ja Ecuadoria.. Näissä maissa puhutaan pääasiassa espanjaa ja alue on Latinalaista Amerikkaa. Alueella on tulivuoria ja tuliperäisiä saaria sekä hurrikaaneja. Monet ihmiset työskentelet plantaaseilla, joilla kasvatetaan vain yhtä tuotetta. Kahvi, banaanit ja sokeri on tärkeimpiä maataloustuotteita. Tärkeimpiä luonnonvaroja ovat öljy, maakaasu ja arvometallit. Väli-Amerikassa on suuret tuloerot ihmisten välillä.

sijainti

kuvassa koko amerikan manner (google kuvat)

Alueen pohjoisraja kulkee leveyspiirillä 30 pohjoista leveyttä ja eteläraja päiväntasaajalla. Itäraja on pituuspiirillä 60 läntistä pituutta ja länsiraja pituuspiirillä 120 läntistä pituutta. Alue sijaitsee siis läntisellä pallonpuoliskolla Yhdysvaltain eteläpuolella Atlantin valtameren ja Tyynen valtameren välissä.

alue maapallolla (google kuvat)